1994 Kannel


1994 Kannel-TAMPPI

 

Kannel-TAMPPI

 

t94kuva

Vappu 1994 oli jokaisen kansanmuusikon juhla-aikaa kun tamperelaiset teekkarit julkistivat Kannel-TAMPIN. Nimensä mukaisesti kannel-pakkaukseen pakattu loistavasti soiva huumorituote noudatti tuttua TAMPPI- konseptia: Värikkään lehden seurana pelimannisoittimen uumenissa oli niin pirteä tarra kuin hauska lisäkivakin.

Toisin kuin yleisesti luullaan ei kannel missään tapauksessa ole aikansa elänyt vaan hyvin elinvoimainen tuote; kannelta reippaasti soitellen alkoi vappuna 1994 monen harrastelijamuusikon urakin.

t94rotate100

 

T94kansi2

Krääsänä ollut TAMPPI-prikaatinkenraali-kangasmerkki koristaa yhä monia teekkarihaalareita.

Krääsänä ollut TAMPPI-prikaatinkenraali-kangasmerkki koristaa yhä monia teekkarihaalareita.

 

 

TAPAHTUIPA KERRAN JURUVAN PERÄMETTILLÄ

 

Hyövälttin perheessä oli pyhänvietto alakamassa ja sukulaastytön häihin lähtyä valamisteltiin. Isä Alapo oli laittanu zetkan perähän kärryt ja kaikilla oli juhulataminehet päällä. Ennen lähtyä hyökkäs Hilima viälä tupahan virttämähän hiirenkilleröt.

Isä ja äitee kömpivät hyttihin ja poijaat Kaappoo ja Taavetti kapusivat kärryylle sontakuorman päälle, sillä olihan huamenna viälä lannootettava pellot, eikä sitä vaivalla tehtyä kuarmaa kannata yhyren hääreissun takia purkaa.

Nuorisoseuraan taloolle saavuttua hamusi Alapo zetkan penkin alta kossupullon ja holomusi sen alta aikayksikön. Sen tehtyään harpitti juhulaväen sekahan.kuukkeli

Haahuiltuaan tovin pääsi Alapo mielipuuhaansa, koska oli syntynyt käsikähmää suluhasen isän kans. Äiti Hilima tupsahti paikalle ja alako heti Alapoa kannustamahan. Innostuksissansa siinä otti ja humahutti vastapukaria putelilla nuppihin ja tappelu oli sillä ohi. Muu hääväki jatko juhulimistansa tyytyvääsenä. Taakaleet, Kaappoo ja Taavetti retostelivat reteenä muille mukuloolle isän saavutuksesta.

maaseutuKotihin lähärettäessä Alapo ilimootti akalle ja mukuloolle, että oli lyäny hiahosta vetua naapurin kans siitä, että kumpi on ekaks Ahton laron kohoralla. Ja ei muuta ku liikkehelle.

”Helevetin kirkonkylääset ku ajavat nuan hilijaa”, karjaasi Alapo ja nykääsi zetkan käsikaasun tappihin ja ei ku ohi. Oli siinä ohitetulla varmahan tukalat oltavat ku Kaappoo kärryyltä isän komentamana sontapaakuulla tulitti. Voi sitä saratuksen määrää ku naapuri jo Ahton larolla orotteli.

Kotona Hilima alako kätisemähän, että olis varmasti voitettu, jos Alapo ei olis ollu niin kännis ja ajanu sitä maitolavaa päin. Silloon Alapolta paloo pinna ja Hilimaa hieman porkalla kouluutti. Sen jälkeen tyytyvääsenä tupahan tryykäs. Alapon sisälle päästyä siältä kuulu karmee parahrus, äijä oli unohtanu killeröt.

SANASTOA:

HIIRENKILLERÖ: Työkalu tai ansa, jolla pyydystetään pieniä jyrsijöitä.
HOLOMUTA: Juoda nopeasti.
HARPITTAA: Edetä kiivaasti kohti objektia.
TAAKALE: Melko pienikokoinen ihminen.
KIRKONKYLÄÄNEN: Pienehkössä taajamassa asustava Homo Sapiens.
KÄTISTÄ: valittaa hieman asiattomaan sävyyn.
PORKKA: Murtomaahiihtoa huomattavasti nopeuttava esine.
TRYYKÄTÄ: Synonyymi sanalle harpittaa.